Siirry sisältöön
kirjanpitoverotus

Poistot kirjanpidossa: menojäännöspoisto ja tasapoisto

Mitä poistot ovat, miten menojäännöspoisto ja tasapoisto lasketaan ja mitkä ovat enimmäispoistot verotuksessa? Selkeät esimerkit ja pienhankintojen rajat.

Karoliina AholaKaroliina Ahola
6 min lukuaika

Tärpit

  • Poistolla pitkäikäisen hankinnan hinta jaetaan kuluksi useammalle tilikaudelle, koska hankinta tuottaa tuloa usean vuoden ajan.
  • Koneista ja kalustosta tehdään verotuksessa menojäännöspoisto, enintään 25 % vuodessa. Rakennusten enimmäispoisto on rakennustyypistä riippuen 4 %, 7 % tai 20 %.
  • Patentit ja muut aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoin 10 vuodessa tai sitä lyhyempänä käyttöaikana.
  • Enintään 1 200 euron pienhankinnan voi vähentää kerralla, mutta pienhankintoja saa vähentää yhteensä enintään 3 600 euroa vuodessa. Myös enintään 3 vuotta käytössä oleva hankinta vähennetään kerralla.
  • Verotuksessa poistoja voi tehdä vain, jos sama poisto on kirjattu kirjanpitoon. Suunnitelman ylittävä osa kirjataan poistoeroksi.

Mandaatin asiantuntijat auttavat verotuksessa ja talouden suunnittelussa.

Katso talouspäällikköpalvelut →

Kun yritys ostaa koneen, auton tai toimitilan, sen hinta ei mene kerralla kuluksi. Hankinta tuottaa tuloa monta vuotta, joten kustannuskin jaetaan poistoina usealle tilikaudelle. Siksi poistot vaikuttavat suoraan tulokseen ja verojen määrään.

Käymme läpi, miten menojäännöspoisto ja tasapoisto toimivat, mitkä ovat verotuksen enimmäispoistot, milloin hankinnan voi vähentää kerralla ja mitä poistoero tarkoittaa.

Mitä poistot ovat?

Poisto on kirjanpidon kulu, jolla pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen hankintameno jaetaan sen vaikutusajalle. Kirjanpitolain mukaan hyödykkeen, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, hankintameno poistetaan suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle sen vaikutusaikana.

Poistettava hankinta merkitään ensin taseeseen pysyviin vastaaviin. Joka tilikausi siitä kirjataan poisto tuloslaskelmaan, ja taseessa näkyvä arvo pienenee samalla summalla. Poisto ei ole rahan liikettä: hankinta on maksettu jo silloin, kun se ostettiin.

Poistoja ei tehdä kaikesta. Verohallinnon ohjeen mukaan maa-alueen, arvopapereiden ja muun kulumattoman omaisuuden hankintamenosta ei tehdä poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistot ja verotuksen poistot

Poistoilla on kaksi puolta, ja ne kannattaa erottaa:

  • Kirjanpidon suunnitelman mukaiset poistot perustuvat poistosuunnitelmaan, eli arvioon siitä, kuinka kauan hyödyke on käytössä.
  • Verotuksen poistot määräytyvät elinkeinoverolain (EVL) mukaan. Laki kertoo, kuinka paljon poistoja saa enintään vähentää verotuksessa.

Kaksi sääntöä sitoo puolet toisiinsa. Verohallinnon ohjeen mukaan verotuksessa ei voi tehdä poistoja, ellei vastaavia poistoja tehdä tulosvaikutteisesti myös kirjanpidossa. Toisaalta EVL ei velvoita tekemään poistoja verotuksessa lainkaan: enimmäismäärää pienemmänkin poiston saa vähentää.

Menojäännöspoisto: koneet, kalusto ja rakennukset

Menojäännöspoisto lasketaan prosentteina siitä summasta, joka on vielä poistamatta. Siksi poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta.

Koneet ja kalusto. EVL:n mukaan koneista, kalustosta ja muusta niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poisto saa olla enintään 25 % menojäännöksestä.

Menojäännös lasketaan näin: aiemmin poistamatta jäänyt osa, lisättynä verovuoden aikana käyttöön otetuilla hankinnoilla ja vähennettynä vuoden aikana myydyistä koneista ja kalustosta saaduilla luovutushinnoilla. Kaikki koneet ja kalusto ovat siis samassa erässä, eikä jokaista laitetta poisteta erikseen.

Esimerkki (kuvitteellinen): yhtiö ostaa koneen 12 000 eurolla, eikä sillä ole muuta poistettavaa irtainta käyttöomaisuutta.

Vuosi Menojäännös ennen poistoa Poisto 25 % Menojäännös poiston jälkeen
1 12 000 € 3 000 € 9 000 €
2 9 000 € 2 250 € 6 750 €
3 6 750 € 1 687,50 € 5 062,50 €

Jos yhtiö myy koneen neljäntenä vuonna 3 000 eurolla, luovutushinta vähennetään menojäännöksestä: 5 062,50 € − 3 000 € = 2 062,50 €. Tästä voi tehdä enintään 25 %:n poiston. Kun menojäännös on enintään 1 200 euroa, sen saa EVL:n mukaan poistaa kerralla.

Rakennukset. Rakennuksista tehdään poistot poistamatta olevasta hankintamenosta. EVL:n enimmäispoistot ovat:

Rakennustyyppi Enimmäispoisto vuodessa
Myymälä, varasto, tehdas, työpaja, talous- tai voima-asemarakennus ja niihin verrattavat 7 %
Asuin- ja toimistorakennus ja niihin verrattavat 4 %
Metallista tai vastaavasta tehdyt säiliöt ja muut rakennelmat, kuten polttoainesäiliöt 20 %
Puusta tai vastaavasta tehdyt kevyet rakennelmat 20 %
Rakennus tai sen osa, jota käytetään vain liiketoimintaa edistävään tutkimustoimintaan 20 %

Rakennuksen tontti on maa-aluetta, joten sen osuudesta ei tehdä poistoja.

Tasapoisto: aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot

Tasapoistossa hankintameno jaetaan yhtä suuriin vuotuisiin eriin. Verotuksessa tasapoistoa käytetään kahdessa tavallisessa tilanteessa:

  • Aineettomat oikeudet. EVL:n mukaan patentin ja muun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai sitä lyhyempänä taloudellisena käyttöaikana, jos verovelvollinen osoittaa sen todennäköiseksi.
  • Muut pitkävaikutteiset menot. Meno, joka kerryttää tai säilyttää tuloa kolmen tai useamman verovuoden ajan, vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 10 verovuotena.

Esimerkki (kuvitteellinen): yhtiö ostaa patentin 30 000 eurolla. Tasapoisto 10 vuodessa on 3 000 euroa vuodessa, ja patentti on poistettu kokonaan kymmenennen vuoden jälkeen.

Myös kirjanpidossa tasapoisto on yleinen tapa laatia poistosuunnitelma. Kirjanpitolain mukaan muut aktivoidut pitkävaikutteiset menot poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan, ja jos vaikutusaikaa ei voi luotettavasti arvioida, enintään kymmenessä vuodessa.

Pienhankinnat ja lyhytvaikutteiset menot

Kaikkea irtainta ei tarvitse poistaa vuosien mittaan. EVL:n mukaan hankintameno vähennetään verovelvollisen vaatiessa kokonaan sinä vuonna, jona hyödyke otetaan käyttöön, kun:

  • hyödykkeen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta (lyhytvaikutteinen meno), tai
  • hankintameno on enintään 1 200 euroa (pienhankinta).

Pienhankintoja saa vähentää verovuonna yhteensä enintään 3 600 euroa. Jos useat hyödykkeet muodostavat yhdessä kiinteän kokonaisuuden, raja koskee kokonaisuutta eikä yksittäistä osaa.

Esimerkki (kuvitteellinen): yhtiö ostaa vuoden aikana kolme 900 euron tietokonetta. Kukin alittaa 1 200 euron rajan, ja yhteensä 2 700 euroa mahtuu 3 600 euron vuosirajaan, joten kaikki voi vähentää kerralla. Kun vuosiraja on käytetty, muut hankinnat poistetaan tavalliseen tapaan menojäännöksestä.

Samat rajat koskevat myös toiminimeä. Verohallinnon ohje liikkeen- ja ammatinharjoittajalle kertoo samat 25 %:n, 1 200 euron ja 3 600 euron rajat.

Poistoero: kun verotuksen poisto ylittää suunnitelman

Usein suunnitelman mukainen poisto on pienempi kuin verotuksen enimmäispoisto. Koska verotuksessa vähennettävän poiston on näyttävä myös kirjanpidossa, erotus kirjataan poistoeroksi. Kirjanpitolain mukaan suunnitelman ylittäviä poistoja saa kirjata, jos siihen on verotusperusteinen syy.

Verohallinnon ohjeen mukaan poistoeron lisäys vähennetään tuloksesta tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa erässä “Poistoeron muutos”. Kertynyt poistoero merkitään taseeseen pääryhmään “Tilinpäätössiirtojen kertymä”.

Esimerkki (kuvitteellinen): yhtiön poistosuunnitelman mukaan 12 000 euron kone poistetaan viidessä vuodessa tasapoistoin, eli 2 400 euroa vuodessa. Verotuksessa ensimmäisen vuoden enimmäispoisto on 25 % eli 3 000 euroa. Jotta koko 3 000 euroa voidaan vähentää verotuksessa, yhtiö kirjaa:

  • suunnitelman mukaisen poiston 2 400 euroa ja
  • poistoeron lisäyksen 600 euroa tilinpäätössiirtoihin.

Verotettava tulo pienenee 3 000 eurolla. Yhteisövero on 20 %, joten 600 euron poistoero lykkää 120 euroa veroa myöhemmille vuosille. Kokonaispoisto koneen käyttöaikana pysyy samana: poistoero aikaistaa vähennystä, se ei kasvata sitä.

Korotetut poistot 2020–2025

Uusista koneista ja laitteista sai tehdä tavallista suurempia poistoja verovuosina 2020–2025. Verohallinnon ohjeen mukaan korotettu poisto oli enintään 50 % tavallisen 25 %:n sijaan. Lue lisää siitä, mitä korotettujen poistojen päättyminen tarkoittaa, kirjoituksesta korotetut poistot.

Poistot tilinpäätöksessä

Poistot tehdään viimeistään tilinpäätöksessä. Silloin kannattaa käydä läpi ainakin nämä:

  1. Onko kaikki vuoden hankinnat aktivoitu oikein? Pienhankinta, lyhytvaikutteinen meno vai poistettava hyödyke.
  2. Paljonko poistoja tehdään? Enimmäispoisto ei ole pakollinen. Jos tulos on heikko, pienempi poisto voi olla järkevämpi, koska poistamatta jäänyt osa jää vähennettäväksi myöhemmin.
  3. Onko jotain myyty tai poistettu käytöstä? Myydystä koneesta saatu hinta vähennetään menojäännöksestä.
  4. Täsmääkö käyttöomaisuuskirjanpito taseeseen? Taseen arvon pitää vastata poistolaskelmaa.

Näin Mandaatti hoitaa poistot

Meillä poistot kuuluvat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Laadimme poistolaskelmat ja käymme tilinpäätöksen yhteydessä läpi, paljonko poistoja kannattaa tehdä. Autamme myös verosuunnittelussa, kun isoa investointia mietitään.

Varaa maksuton sparraus →

Usein kysyttyä poistoista

Mitä poistot tarkoittavat kirjanpidossa?

Poisto on kulu, jolla pitkäikäisen hankinnan, esimerkiksi koneen, rakennuksen tai patentin, hankintameno jaetaan niille tilikausille, joina hankinta tuottaa tuloa. Poisto pienentää tulosta ja verotettavaa tuloa, mutta siitä ei lähde rahaa, koska hankinta on jo maksettu.

Mikä ero on menojäännöspoistolla ja tasapoistolla?

Menojäännöspoisto lasketaan prosentteina vielä poistamatta olevasta summasta, joten euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoistossa hankintameno jaetaan yhtä suuriin vuotuisiin eriin. Verotuksessa koneet, kalusto ja rakennukset poistetaan menojäännöksestä, aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot tasapoistoin.

Paljonko koneista ja kalustosta saa tehdä poistoja?

Elinkeinoverolain mukaan verovuoden poisto saa olla enintään 25 % menojäännöksestä. Menojäännös on aiemmin poistamatta jäänyt osa, johon lisätään vuoden hankinnat ja josta vähennetään vuoden aikana myydyistä koneista saadut luovutushinnat.

Voiko poistot jättää tekemättä?

Verotuksessa voi. Elinkeinoverolaki ei velvoita tekemään poistoja, ja enimmäismäärää pienemmänkin poiston saa tehdä. Jos kirjanpidossa tehtyä poistoa ei vähennetä verotuksessa, siitä syntyy hyllypoisto, jonka voi käyttää verotuksessa myöhempinä vuosina. Kirjanpidossa poistot tehdään poistosuunnitelman mukaan.

Voiko kaluston poiston tehdä loppuun kerralla?

Voi, kun menojäännös on pieni. Elinkeinoverolain mukaan enintään 1 200 euron suuruinen menojäännös saadaan poistaa kerralla.

Etkö löytänyt vastausta? Ota yhteyttä, niin jutellaan yrityksesi tarpeista.

Kirjoittaja

Karoliina Ahola

Karoliina Ahola

Tilitoimisto Mandaatin toimitusjohtaja ja yrittäjä, joka on ollut Mandaatin liiketoiminnassa mukana vuodesta 2016. Erikoisalana yritysten talouden kehittäminen, käytännönläheiset toimintamallit ja asiakaslähtöiset palvelut. Vuoden yrittäjä 2023.

LinkedIn (avautuu uuteen välilehteen)
Varaa sparraus

Tarvitsetko apua taloushallinnossa?

Mandaatin asiantuntijat auttavat. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

✓ Yli 1 000 asiakasta✓ 20+ vuotta kokemusta✓ Maksuton sparraus